Voi äiti!

Aamunaamat ovat lievästi rutussa, koska vähäisten yöunien jälkeen piti lähteä miun rakkahan äidin kyydillä latailemaan bussikorttia. Elämästäni vaikeampaa teki taas se, että ÄIDIN MIELESTÄ:

+ Jos ei lähde liikkeelle viimeistään yhdeksältä aamulla, on jo ilta. "ei myö yötä myöten mihinkään mennä!". Toisaaltahan on ihanaa, et äiti on saavuttanut seniori-iän elintavat jo nelikymppisenä.

+ Mein ala-asteella ei koskaan ollut "hassu hattu" - päivää, vaikka mie täysin elävästi muistan köpötelleeni kouluun hatussa, jossa oli sateenvarjo.Ronja myötäili äitiä, ja yhdessätuumin päättivät, että mie oon vaan niin idiootti, et oon ihan ylhäisessä yksinäisyydessäni laittanut typerän hatun kouluun. Tai että oon niin sekava ja hallusinoiva, että oon ite keksinyt näin myöhemmällä iällä itselleni hattupäivän ala-asteelle.

Äiti, jos/kun luet tänkin tekstin; kyllä meillä oli "hassu hattu"- päivä! 

Rakkaudella: sorsittu Lotta (ja ronja)